Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Liity


Ennen liittymistä sinun täytyy lukea Pelaaminen-osio erityisen huolella ja täyttää edelliseltä sivulta löytyvät kysymykset. Kun olet vastannut kyseisiin kysymyksiin ja tunnet sisäistäneesi kaikki tarvittavat asiat, voit alkaa täyttämään alla näkyvää lomaketta.

Lomake

Kissan nimi: [Klaanikissan nimen on oltava kaksiosainen, vailla taivutusmuotoja - Susihammas, ei esimerkiksi Sudenhammas. Jos kissasi on vielä oppilas tai pentu, ethän laita tähän sen tulevaa soturinimeä. Jos teet oppilaan, tarkistathan, ettei samassa klaanissa ole jo saman alkuosan omaavaa oppilasta tai pentua. Tarkista myös, ettei hahmosi nimeä jo löydy elävistä tai kuolleista hahmoista.]

Entiset nimet: [Kirjoita tähän hahmosi entiset nimet, mikäli niitä löytyy. Klaanikissoilla tämä tarkoittaa muun muassa mahdollista pentu- sekä oppilasnimeä.]

Sukupuoli: [Kolli tai naaras.]

Ikä: [Ikä kuina, ei kuukausina. Hahmon täytyy olla 6 kuuta vanha, jos aloitat oppilaasta.]

Klaani: [Halutessasi jokin neljästä klaanista, muussa tapauksessa joko kotikisu tai erakko. Muistathan, etteivät uudet liittyneet voi luoda kissaa suoraan Kuolonkaartiin, sen pitää tällöin tapahtua pelin kautta!]

Arvo: [Soturioppilas, soturi tai klaaninvanhin, jos pistit kissasi klaaniin. Kuningattareksi vain itse pelin kautta, pentuja vain sopimalla kuningattaren pelaajan kanssa ja arvovaltaisia vain ylläpidon luvalla.]

Ulkonäkö: [Vähintään neljän rivin pituinen kuvaus kissasi ulkonäöstä. Kerro esimerkiksi turkin väristä ja pituudesta, silmien väristä sekä ruumiinrakenteesta. Turkin värityksen tulee olla realistinen.]

Luonne: [Vähintään neljän rivin pituinen kuvaus luonteesta. Pyri tekemään luonteesta sellainen, joka säilyttää mielenkiintosi myös hahmolla pelatessa. Vältä ristiriitoja.]

Menneisyys: [Kerro hieman kissasi menneisyydestä. Muistathan, ettei sen tarvitse olla kovin erikoinen, koska muuten lähes jokaisella kissalla on hirveän traaginen menneisyys. Ethän laita tähän kohtaan kissasi vanhempien tai sisarusten nimiä jne, ellei kyseessä ole jonkun jo pelissä mukana olevan hahmon sukulainen.]

Muuta: [Jos jokin asia ei sovellu edellisiin kohtiin, kirjoita se tähän. Jos kissasi ei asu klaanissa, pistä sen asuinpaikka tähän.]

Taidot: [Jos hahmosi ei ole klaanissa oleva oppilas tai pentu, määritä sille taidot. Täältä [kohdasta Taidot] löydät ohjeet ja kaavakkeet sitä varten.]

Kirjatietämyksesi: [Kerro mitkä Soturikissat-kirjat olet lukenut. Näin osaamme auttaa sinua tarpeen vaatiessa, jos törmäät johonkin asiaan jota et tiedä. Jos on jo liittynyt, ei tarvitse täyttää.]

Kirjoitusnäyte: [Kirjoita vähintään viiden rivin pituinen näyte kissallasi roolipelin kirjoitusohjeita noudattaen. Jos on jo liittynyt, ei tarvitse tehdä.]

Nimimerkki: [Mitä nimeä käytät meidän parissamme?]

Ajankohtaista

○ Myrskyklaanissa oppilasstoppi.

Takaisin ylös

 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Chili

25.03.2018 18:59
Kissan nimi: Särötassu

Entiset nimet: Säröpentu

Sukupuoli: Kolli

Ikä: 6 kuuta

Klaani: Jokiklaani

Arvo: Soturioppilas

Ulkonäkö: Särötassun syvänruskea turkki on lyhyt ja melko ohut. Kollin kuono ja polkuanturat ovat yhtä tummat kuin hänen turkkinsakin, joskin kylmemmän sävyiset. Särötassun silmät ovat tummanoranssit ja niissä on kuvioita, jotka saavat ne näyttämään ikään kuin särkyneiltä. Pitkäviiksinen kolli on hyvin tavallisen kokoinen, mutta hänen korkeat korvansa luovat helposti vaikutelman suuresta koosta. Särötassun vartalo on virtaviivainen ja hänellä on pitkä häntä. Hänen kyntensä ovat vahvat ja suurikokoiset, joskin melko tylpät. Yleisvaikutelmaltaan kolli on miellyttävän ja komean näköinen ja hänestä saa helposti ystävällisen ja mukavan vaikutelman. Särötassun silmät eivät kuitenkaan helposti paljasta hänen tunteitaan, joten päällepäin on vaikea nähdä, mitä hän ajattelee.

Luonne: Lähes kaikkien kanssa toimeen tuleva Särötassu on lahjakas löytämään kaikista jotain hyvää. Kolli kuuntelee lähes poikkeuksetta sydäntään järjen sijaan päätöksiä tehdessään ja saattaakin antaa tunteiden ottaa itsestään vallan. Joskus hän saattaa vaikuttaa muille kissoille melko naivilta. Tyhmä Särötassu ei kuitenkaan ole - päinvastoin. Kolli pohdiskelee paljon syvällisiäkin asioita ja on sosiaalisesti älykäs. Särötassu ei pidä väkivallasta, mutta on silti innokas oppimaan metsästys- ja taistelutaitoja. Vaikka hän onkin ikäisekseen hyvin kypsän oloinen, löytyy Särötassusta leikkisäkin puoli: hän on hyvin huumorintajuinen ystäviensä seurassa. Sosiaalisuudestaan huolimatta kolli tarvitsee melko paljon omaa aikaa ja nauttii yksinolosta. Särötassu haaveilee klaaninsa elämän parantamisesta ja suhtautuu muihin klaaneihin kiinnostuneesti ja ennakkoluulottomasti. Rakastuessaan kolli on hyvin intohimoinen ja romanttinen.

Menneisyys: Särötassu on pentueensa ainoa ja niinpä hän viettikin pentuna aikaa lähinnä emonsa ja muiden täysikasvuisten kissojen kanssa. Hän kuunteli mielellään klaanimvanhimpien tarinoita menneistä kuista ja hankalista lehtikadon ajoista.

Muuta: Särötassu ei voi sietää hiirten, päästäisten ja muiden piennisäkkäiden makua. Kalan lisäksi hän syökin mielellään vain lintuja.

Kirjatietämyksesi: Ensimmäiset kaksi kautta luettu kokonaan, kolmas kesken. Lisäksi olen lukenut erikoisseikkailuista Tulitähden tehtävän ja Sinitähden tarinan.

Kirjoitusnäyte: Kuolonmarjoissa on jotain todella kiehtovaa, Särötassu ajatteli oppilaiden pesässä maaten. Niin viattoman ja houkuttelevan näköisiä ja silti lähes yhtä vaarallisia kuin sudet. Nuori oppilas tiedosti kyllä ajatustensa harhailevan taas mitä kummallisimpiin paikkoihin, muttei yksinkertaisesti jaksanut ajatella mitään järkevää. Oppilaiden pesä oli kiireisen ja rankan päivän jälkeen viimein hiljainen ja hämärä, mikä rauhoitti Särötassua. Joskus hän toivoi, että aika vain pysähtyisi tällaisina rauhallisina, hiljaisina hetkinä. Kolli hymähti hassulle ajatukselleen ja suki turkkiaan hajamielisenä. Pian hän jo sulki silmänsä ja vaipui levollisempaan ja syvempään uneen kuin pitkiin, pitkiin aikoihin.

Nimimerkki: Chili

Vastaus:

Särötassu hyväksytty, mestarikseen se saa Kirkasjuovan!

Syvimmät pahoitteluni hakemuksen hyväksymisen kestosta, toivottavasti olet silti vielä halukas liittymään ^^'

:: Villapusakka

Nimi: Varjolehti

14.03.2018 07:49
Kissan nimi: Varjotassu

Entiset nimet: Varjopentu

Sukupuoli: Naaras

Ikä: 6 kuuta

Klaani: Jokiklaani

Arvo: Soturioppilas

Ulkonäkö: Turkin peruskuviointi on smokkikuvioinen, ja silmät ovat kirkkaanvihreät. Naaraan hännänpää on myös valkoinen, ja häntä on pitkä ja pöyheä, kuin ketulla. Naaraan turkki on keskipitkä ja hyvin sileä, eikä se takkuunnu helposti. Naaraan korvien päissä on pienet tupsut, jotka eivät kuitenkaan näy kunnolla. Naaraan kynnet ovat pitkät ja terävät, ja niiden väri on sinertävänmusta. Naaraan silmät ovat kauniit mantelinmuotoiset, ja hohtavat pimeässä upean näköisesti. Naaras on hiukan pienempi kun muut ikäisensä, mutta vastaavasti hänen jalkansa ovat hiukan pidemmät. Naaraan ruumiinrakenne on siro, ja se tekee naaraasta melko nopean. Hänen korvansa ovat melko pienet. Naaraan kuono ja polkuanturat ovat vaaleanpunaiset.

Luonne: Naaras on melko helposti suuttuva, mutta yrittää pitää tunteensa kurissa. Hän on itsepäinen ja päättäväinen, ja suuttuu melko helposti jos ei saa mitä haluaa. Onneksi naaras ei ole pitkävihainen. Yleensä naaras on kuitenkin pirteä ja ystävällinen. Välillä hän pelkää, ettei hänellä ole empatiakykyä, sillä hän ei vain voi tuntea surua. Jos joku on surullinen, hän vain seisoo siinä avuttomana, kyvyttömänä tekemään mitään. Kenties naaras ei vain ole vielä tuntenut oikeaa surua. Hän ei kuitenkaan osaa lohduttaa ketään, ja kun tämä yhdistetään hänen temperamenttiinsä, hän ajattelee toisinaan itseään hirviönä.

Menneisyys: Naaras vietti hyvän pentuajan, vaikkakin hiukan yksinäisen.

Muuta: Naaraalla ei ole paljoa ystäviä, mutta ne vähät sitäkin rakkaampia. Hän rakastaa sukeltamista.

Kirjatietämyksesi: Olen lukenut kaikki suomenkieliset kirjat, ja yhtä hiukan englanniksikin.

Kirjoitusnäyte: Varjotassu hiippaili joen rantaa suu hiukan raollaan. Oli aurinkohuippu, ja hän epäili, että kaikki saalis olisi nyt ulkona nauttimassa auringosta, joka hohti joen pintaan. Joki taas solisi rauhallisesti uomassaan, houkutellen Varjotassua sukeltamaan hiukan. Miksi ei, hän ajatteli. Joestahan voisi vaikka löytyä kalaa. Varjotassu kosketti joen pintaa käpälällään, ja värisytti viiksiään tyytyväisenä huomatessaan, että se oli juuri sopivan lämpöistä. Naaras solahti uimaan ja nautti veden kosketuksesta turkillaan. Hän veti henkeä ja sukelsi pohjaan. Kyllä vain, Varjotassu ajatteli innoissaan, tuollahan oli kokonainen ahvenlauma! Naaras sukelsi kaloja kohti ja onnistui nappaamaan kynsiinsä yhden, mutta muut hajaantuivat ja lähtivät pötkimään alavirtaan pakoon. Varjotassu ei edes yrittänyt lähteä perään. Ei hän pärjäisi ahvenille nopeudessa. Naaras nousi pintaan ja kiipesi takaisin rannalle, ravistellen vedet turkistaan.

Nimimerkki: Varjolehti

Vastaus:

Hakemus on muuten oikein hyvä, mutta valitettavasti kaksi avainsanaa puuttui. Lue siis pelaaminen-osio vielä huolella läpi ja lähetä liittymiskysymykset uudestaan puuttuvien avainsanojen kera, niin pystyn Varjotassun hyväksymään ^^ Kun olet tämän tehnyt, ilmoitathan siitä esimerkiksi vieraskirjan taikka chatin puolelle, niin tiedän käydä tarkistamassa vastauksesi!

EDIT. Nyt oli kaikki, tervetuloa siis mukaan! Mestarikseen Varjotassu saa Kyaniittiturkin~

:: Villapusakka

Nimi: Deano

24.02.2018 00:16
Kissan nimi: Kylmätassu

Entiset nimet: Kylmäpentu

Sukupuoli: Kolli

Ikä: 6 kuuta

Klaani: Varjoklaani

Arvo: Soturioppilas

Ulkonäkö: Kollilla on vaalean, melkeinpä hiekan värinen turkki joka on pehmeää, lyhyttä sekä joskus sotkuista ja takkuista. Hänen häntänsä on lyhyempi kuin useimmilla kissoilla, mutta ei niin lyhyt, että siihen kiinnittäisi heti huomion. Rakenteeltaan hän on aika solakka kolliksi, mutta hän on silti suurikokoinen. Solakkuutta edistää hänen lyhyt häntä, siro pää-ja vartalo sekä lyhyt turkki. Suuruutta hän kuitenkin saa pitkistä ja lihaksikkaista jaloistaan. Riippuu siis täysin toisen kissan omasta näkökulmasta ja koosta näkeekö hän Kylmätassun suurena vai solakkana kollina.

Kollin turkissa on monenlaisia pieniä sävyeroja, tummasta vaaleampaan ruskeaan. Hieman hänen pohja turkin väriä vaaleampaa ruskeaa on kollin kaulassa leuan alla, alue joka jatkuu kollin vatsan alle. Vaaleahko sävy ei kierrä koko kaulaa ja väriä on muutenkin vaikea nähdä. Sävyero on niin vähäinen ja useimmiten väri vain uppoaa muiden huomiota herättävien värien alle.

Suurin kuvio kollin kehossa on paksut piikin muotoiset raidat jotka ovat pohja turkin väriä tummempaa ruskeaa. Niitä on melkeinpä joka puolella kollin kehoa. Selässä on noin kuusi raitaa. Kaikki raidat omistavat terävän kärjen johon värikin loppuu. Ylhäältäpäin katsottuna kuvio näyttää enemmänkin viivoilta jotka loppuvat teräviin kärkiin. Tätä samaa raidoitusta on myös kollin jaloissa etu puolilla sekä tämän kaulassa selän puolella. Kylmätassun hännän pää on saman värinen kuin raidoitus. Lyhyessä hännässä on myös yksi raita joka kuitenkin kiertää kokonaan hännän ympäri eli se ei ole samanlainen kuin muut raidat. Hänen tassut ovat samalla tumman ruskean sävyllä.

Kollin päässä on jotakin pieniä vivahteita tummalla sävyllä. Esimerkiksi kollin kuono on tummempi. Kylmätassun korvat ovat kuin liukuvärjätyt. Korvan päät ovat tummanruskeat, mutta päätä kohti mennessä väri alkaa haihtumaan vaaleammaksi kohti turkin pohjaväriä.
Kissan kuono on tumman vaaleanpunainen. Kollin silmät ovat kylmän vihreän sävytteiset. Monimutkaisesta kuvioinnista huolimatta Kylmätassun erottaa helpoiten kylmän sävytteisen vihreän värisistä silmistään varsinkin yöllä jolloin kollin muu keho peittyy varjoihin ja pimeyteen. Kollilla on myös valkoiset kynnet ja hampaat.

Valmispohjalle tehty (Kasvot eivät ole aivan samannäköiset. Päälaella ei siis ole tuota tummanruskeaa väriä/merkkiä niin selkeästi kuin kuva antaa ymmärtää)
Linkki kuvaan - http://tinypic.com/view.php?pic=2ew1t8k&s=9#.WorQ0Khl9PY

Luonne: Kylmätassu on hyvin jääräpäinen. Kolli on kohtelias kissoille joita hän tietää, mutta ei kuitenkaan tunne hyvin. Kohteliaisuus voi kuitenkin nopeasti kallistua siihen, että Kylmätassu joko osoittaa mielenkiintoaan toista kissaa kohtaan taikka välinpitämättömyyttään. Mielenkiintoa toista kissaa kohtaan ei välttämättä ole niin selkeä, kuin välinpitämättömyys. Hän yrittää olla myös kunnolla vieraiden kissojen kanssa, mutta monesti kolli onkin haastamassa riitaa tai heittelemässä herjoja ja loukkauksia. Kolli on kuitenkin hyvin huumorintajuinen ja hän rakastaa syödä.

Hän pitää itseään hyvin kylmänä vaikka hänellä onkin taipumus olla aina huolestunut sisimmässään muista varsinkin nuoremmista kissoista. Se näkyy selvästi ulospäin, että kolli yrittää useimmiten esittää kovaa vaikka oikeastihan tämä vain hakee huomiota ja on ehkä hieman lapsellisen oloinen. Kylmätassu voi olla helposti mustasukkainen varsinkin toisista kissoista, koska kolli tykkää omia toisia itselleen. Läheistensä kanssa kolli onkin kuin emo tai isoveli. Kylmätassu ei ikimaailmassa anna kenenkään satuttaa heitä ja suojeleekin heitä piikikkäästi. Jos jotakin pahaa tapahtuu hänen tärkeille henkilöille kolli voi nopeastikin ottaa syyt omille niskoilleen vaikka olisikin selvää, että syy ei olisi hänen. Hänen mielestään olisi voinut aina olla mahdollisuus suojella tai auttaa paremmin. Tämä ei kuitenkaan päde jos henkilö sattuu olemaan joku vieras soturi tai täysikasvuinen kissa. Voisi sanoa, että kolli on riippuvainen tukiverkostosta vaikka useimmiten kissa tykkää myös olla omissa oloissaan eli ottaa vähän omaa aikaa.

Kissa loukkaantuu helposti eli hän on hyvin herkkä, mutta tätä piirrettä hän ei tuo melkein lainkaan esille, osana esittäessään kovaa. Kolli ei ole kovin luottavainen vieraisiin kissoihin. Mutta jos kolli on luottavainen hän myös todellakin on sitä. Kylmätassu ajattelee, että jos luottamuksen saa hän on valmis puolustamaan tätä hengellään, vastapainoksi Kylmätassu ajattelee, että kissa johon hän luottaa on myös valmis taistelemaan Kylmätassun puolesta. Tämä on kuitenkin hyvin harvinainen ilmiö kollin elämässä ja tuntemuksissa.

Hänellä on myös melko lyhyt pinna riippuen tietysti tilanteesta ja hänet onkin vielä helpompi saada ärsyyntymään. Kylmätassua ei voi erotella lyhyt-tai pitkä vihaiseksi. Riippuu paljolti mikä on saanut kollin vihaiseksi. Useimmiten vieraiden kissojen kanssa hänelle nousee pitkä vihaisuus tai paremmin sanottuna inho tai epäluuloja toista kissaa kohtaan. Läheistensä kanssa kolli on lyhytvihainen ja antaa useimmiten anteeksi tai jopa voi pyytää itse. Vaikka kolli on välillä vähän sekaisin, hän osaa kuitenkin arvostaa erilaisia asioita. Kuten huomattavasti häntä ylempiarvoisia kissoja ja soturilakia. Kylmätassu on rohkea, mutta hän ei tietenkään ole peloton vaan kollilla on montakin arkaa paikkaa ja pelkoa. Hän tykkää olla sankarin roolissa joten joskus kissa on vähän liiankin tekopyhä. Toisaalta joskus tämäkin kissa voi yllättää..

Menneisyys: Kylmäpentu syntyi Varjoklaaniin kahdelle varjoklaanilaiselle, lehtikadon ja kuuhuipun aikaan. Jolloin tosiaankin oli kylmä. Tämä ei välttämättä ole syy Kylmätassun nimeämiseen. Asia on yhä hieman hämärän peitossa kollille itselleen, koska hän ei ole sitä erityisemmin udellut.

Kylmäpentu oli ainut pentu perheessä. Hän oli kasvaessaan hyvin reipas ja utelias pentu. Hän oli myös hyvin kiintynyt emoonsa kuten yleensäkin pennut ovat. Vierähti pari kuuta ja hänen emonsa tuli tiineeksi ja Kylmäpennun veli putkahti maailmaan. Kaikki sujui normaaliin tapaan. Oppilas seremonia lähestyi Kylmäpennulla ja pian hänestä tulikin Kylmätassu.

Muuta: Kolli rakastaa ylikaiken leikkitappeluita. Kylmätassu pelkää korkeita paikkoja. Kollilla on hyvin herkkä vatsa joten Kylmätassu yrittää pitää sen suojassa muilta kissoilta varsinkin tappeluissa. Kissa on todellinen ahmatti, herkkua on oravat.

Kirjatietämyksesi: Olen lukenut vain yhden kirjan ja se on ensimmäinen osa, Villiin luontoon.

Kirjoitusnäyte: Kylmätassu käveli rauhallisesti heinän seassa. Kolli yritti etsiä pientä nisäkästä. Oli vasta auringonnousun aika, mutta oppilas oli jo liikkeellä ja valmiudessa vaanimaan jos tarvetta tulisi. Oppilas haisteli varovasti ilmaa ja katseli hetken aikaa ympärilleen. Hän ei tosiaan nähnyt mitään muuta, kuin heinää joka ympäröi kokonaan ruskean kissan. Yhtäkkiä kolli kuuli aivan pienen rasahduksen. Kylmätassu laskeutui varovasti ja hyvin hitaasti alemmas koko kehonsa kanssa. Hän tunsi kuinka hänen vatsansa osui melkein maahan. Kylmätassu oli hyvin tarkkana ettei hänen vatsansa osuisi maahan. Se voisi mahdollisesti tuottaa tarpeettoman äänen ja säikäyttää saaliseläimen pois, mutta suurin syy tarkkuuteen oli kollin herkkä vatsa joka sietää vähän ryömimistä. Kolli alkoi hiljalleen lähestyä saalista joka odotti edessäpäin parin heinänkorren takana. Oppilaan häntä jännittyi suoraksi samalla, kun kissa yritti jatkaa pehmeää askellustaan. Vaaniminen ei ole koskaan ollut kollin suosikki puuhaa. Hän oli hirveän kärsimätön ja hänen kookkaat tassut tuottivat hankaluuksia. Yksikin pieni kömmähdys niin kaikki tämä vaiva mitä oppilas oli nähnyt ei enää hyödyttäisi mitenkään. Hän oli noin hännänmitan päässä pienestä hiirestä.

Kylmätassu ponkaisi suureen loikkaan kohti jyrsijää. Samassa kolli tömähti maahan etutassuilleen, mutta hiiri vipelsi jo kohti heinikkoa. Oppilas lähti salaman nopeasti - tai niin nopeasti, kuin pääsi - hiiren perään. Hänen oli saatava tuo jyrsijä kiinni. Ei hän voinut olla niin huono saalistuksessa. Kuitenkin sydämen lyönnin jälkeen hiiri oli kadonnut kokonaan heinikkoon.
“Ketunläjä!” kolli ärähti harmistuneena. Oppilas istahti alas ja katseli eteenpäin. Jos hänen mestarinsa saisi kuulla, että hän oli päästänyt pienen vaivattoman hiiren menemään olisi se häpeä soturille. Ehkä tämä oli vain kollin omaa ajatusta tai aivan täyttä totta. Oppilas nousi seisomaan ja lähti nelistämään suuntaan josta oli tullutkin. Hänen oli löydettävä jotakin muuta riistaa ja pian.

Nimimerkki: Deano

//Tossa linkin kuvassa pitäisi olla läpinäkyvä tausta, mutta ymmärrän täysin jos kuvaa ei sallita, koska valmispohja tai edes koko hahmoa päästetä sisälle. Siitä on tosiaan pitkä aika, kun oon roolipelannut soturikissoja.

Vastaus:

Kylmätassu hyväksytty, mestarikseen se saa Joutsenlennon! Tervetuloa mukaan! ♥

Kuvasta kuitenkin vielä sen verran, että tarvitsen tietooni sen tekijänoikeudet ennen kuin voin sen lisätä Kylmätassun sivuille (kuvapohjan tekijä ja sitten kuvan muokkauksen tekijä - joka oletettavasti olet sinä?). Joudun myös rajaamaan pois nuo pääkuvat sekä sen mistä näkyy koko turkin kuviointi, sillä muuten kuvasta tulee liian iso, mikä sitten vie liikaa sivutilaa - tai vaihtoehtoisesti siitä tulisi liian pieni. Yli jääneet kuvat voi toki lisätä erikseen jonnekin toiseen kohtaan, mikäli vain kerrot mitkä kuvat haluat ja mihin kohtaan ne laitan :)

:: Villapusakka

Nimi: Aura

11.02.2018 12:31
Kissan nimi: Sopulikasvo

Entiset nimet: Sopulipentu, Sopulitassu

Sukupuoli: Kolli

Ikä: 19 kuuta

Klaani: Varjoklaani

Arvo: soturi

Ulkonäkö: Sopulikasvo on koko musta kissa. Mustan kollin turkin pituus on lyhyt ja sileä joka ei melkein koskaan takkuunnu. Lyhyen ja mustan turkin omaava kolli on ruumiinrakenteeltaan jykevä ja kooltaan suurikokoinen kissa. Sopulikasvon anturat ovat kovat ja kestävät kulkea pidempiäkin matkoja. Mustaturkkisella varjoklaanilaisella on todella kirkkaan keltaiset silmät. Hänen häntänsä on todella pitkä ja ja lyhytkarvainen. Hänen nenänsä ja anturansa taipuvat vaaleanpunaiseen ehkä enemmän vaaleahkoon. Kollin katse ja virne on usein flirttaileva. Sopulikasvon korvat ovat silleen, että toinen on lerpallaan ja toinen pystyssä.

Luonne: Sopulikasvo on todella mukava naaraille aluksi. Sen jälkeen pettää. Kolleja tämä melkeimpä suoraansanottuna vihaa. Musta kolli on oikea fckboy. Uskoo hyvin vahvasti Tähtiklaaniin vaikka usein mielessä käy, että ei välttämättä pääse sinne. Kollille tärkeitä asioita on naaraat ja kodin puolustus. Sopulikasvo tykkää kulkea sinkkuna ja naaraita pyöritellen. Ehkäpä joskus tärppäisi ja se oikea naaras löytyisi. Musta varjoklaanilainen toivoisi itselleen räikeää elämää taisteluiden ja naaraiden siivittämä. Pitää taisteluista ja vihaa yltiömäisesti muita klaaneja. Rajoilla hän saattaa irvistellä muille jos törmää muihin. Janoaa kunniaa muilta eikä kestä jos joku ei kunnioita häntä.

Menneisyys: Hänen isänsä huhutaan olevan kotikisu. Muuten mustan kollin menneisyys on ollut leppoisa ja tasainen.

Muuta: Hänen vasemmasta silmästä lähtee aina välillä hetkellisesti näkö ja rakastaa sammakoita.

Taidot: Lihasvoima 2/5
Puruvoima 4/5
Taisteleminen 3/5
Saalistus 4/5
Kestävyys 3/5
Ketteryys 1/5
Nopeus 3/5
Kivunsietokyky 1/5

Nimimerkki: Aura

Vastaus:

Sopulikasvo hyväksytty~

:: Villapusakka

Nimi: EE

28.01.2018 18:34
Kissan nimi: Alppileinikki
Entiset nimet: Alppipentu, Alppitassu
Sukupuoli: naaras
Ikä: 20 kuuta
Klaani: Varjoklaani
Arvo: soturi

Ulkonäkö: Alppileinikin turkki on valkoinen. Turkki on pitkä ja pitää naaraan lämpimänä. Turkin valkoinen väri joskus haittaa varjoihin sulautumista. Alppileinikin silmät ovat vedensiniset. Naaraan piirteet ovat terävät ja niihin yleensä kiinnitetään huomiota. Naaraan nenä on vaaleanpunainen, kuten polkuanturat ja korvan sisukset. Alppileinikki on pienikokoinen, mutta lihaksikas. Naarasta voisi luulla isoksi kissaksi pitkän turkin vuoksi ja sitä valkoturkki käyttää vihollisen hämäämiseen. Alppileinikillä on pitkä ja pörheä häntä. Korvat ovat suuntautuneet hieman eteenpäin. Alppileinikillä on terävät, valkoiset hampaat. Naaraan kynnet ovat epätavallisen pitkät. Naaraan jalat ovat voimakkaat, jonka takia naaras on nopea ja ketterä.

Luonne: Alppileinikki on rauhallinen, mutta kiivas kissa. Suuttuu helposti, jos ärsytetään. Ystävilleen naaras on lämmin ja avoin. Alppileinikki on muutenkin todella sosiaalinen. Etsii seuraa, kun ei ole muuta tekemistä. Naaras on vähän sarkastinen ja vitsailee paljon. Myös vakavammat aiheet sujuvat valkoturkilta. Yleensä on rauhaa tahtova, eikä taistele kuin pakosta. Silloin kun taistelee, taistelee kunnolla ja on äärimmäisen uskollinen klaanilleen. Ei ole ikinä tahallaan rikkonut soturilakia. Alppileinikki on myös hyvin äidillinen kissa, joka rakastaa pentuja. Haaveilee omista pennuista. Opettaa mielellään pennuille helppoja taisteluliikkeitä, jos he sitä pyytävät. Naaras suorastaan rakastaa saalistamista. Alppileinikin mielestä mikään ei paranna päivää enemmän, kuin saalistusretki tai vain rauhallinen kävely metsässä ystävän kanssa.

Menneisyys: Alppileinikki syntyi Varjoklaaniin, muttei oikein ikinä tuntenut vanhempiaan. Naaras ei koskaan tiennyt, kuka hänen isänsä oli ja valkoturkin emo ei kohdellut häntä hyvin. Alppileinikki unohti emonsa nimen kauan aikaa sitten, ennen kuin hänen emonsa kuoli.

Muuta: -

Taidot:
Lihasvoima 2/5
Puruvoima 4/5
Taisteleminen 3/5
Saalistus 4/5
Kestävyys 3/5
Ketteryys 4/5
Nopeus 5/5
Kivunsietokyky 2/5

Nimimerkki: EE

Vastaus:

Alppileinikki hyväksytty!

Joudun poistamaan kuitenkin kohdan "Alppileinikki unohti emonsa nimen kauan aikaa sitten, ennen kuin hänen emonsa kuoli.", sillä kaikki saman klaanin jäsenet tietävät toistensa nimet jo nuoresta saakka (vanhemmat kissat jopa hyvin toisten klaanien jäsenten nimet kokoontumisien sun muiden kautta)~ Jos haluat lisätä tuon lauseen tilalle jotakin, niin heittele se tietojen muokkaus-osioon! c:

:: Villapusakka

Nimi: Untuva

28.01.2018 14:39
Kissan nimi: Harakkavarjo

Entiset nimet: Harakkapentu, Harakkatassu

Sukupuoli: Naaras

Ikä: 22 kuuta

Klaani: Varjoklaani

Arvo: Soturi

Ulkonäkö: Harakkavarjo on väritykseltään mustavalkoinen. Naaras on muuten musta, mutta hänen rintansa ja vatsansa ovat valkeat. Turkki on lyhyttä ja vaikeasti takkuuntuvaa, johon myöskin on vaikea tarttua mitenkään. Erityisesti viherlehden aikaan lyhyt ja viileä turkki on hyvin kätevä, mutta lehtikadon aikaan naaraalle tulee helposti kylmä. Harakkavarjon silmät ovat meripihkan väriset ja muodoltaan mantelimaiset. Läheltä katsottuna hänen silmissään voi nähdä pienen häivähdyksen kellertävää aivan pupillin ympärillä ohuena rinkulana. Ruumiinrakenteeltaan Harakkavarjo on erittäin pienikokoinen verrattuna normaalikokoiseen varjoklaanilaiseen soturiin. Hänen pienikokoisuutensa johtuu ainoastaan hänen lyhyistä tynkä jaloistaan. Naaras on varsin solakka ja muodoiltaan - jos jalkoja ei lasketa mukaan - hyvin kaunis ja viehättävä. Soturin häntä on tavallista lyhyempi, mutta melko tuuhea.

Luonne: Harakkavarjo on ujo naaras, joka yleensä hakeutuu yksikseen istumaan. Naaraalta ei löydy lähes yhtään itsevarmuutta, sillä hän pelkää olevansa muiden mielestä erilainen ja ruma lyhyiden jalkojensa takia. Vaikka Harakkavarjo istuukin yksin, hän ei haluaisi sitä. Sisimmässään ujon kuoren alla on puhelias kissa - kuoren alle vain on vaikea päästä. Jonkun mennessä juttelemaan soturille alkaa Harakkavarjo tekemään heti tuttavuutta, yrittäen pitää keskustelun yllä mahdollisemman kauan - silloin naaras tietää, että tuo joku on tullut hänen luokseen omasta tahdostaan. Ongelma onkin ujoudessa ja Harakkavarjon pitäisi rohkaistua sekä alkaa ymmärtämään, ettei voi jaloilleen mitään. Puhua naaras uskaltaa, muttei vain uskalla mennä toisten seuraan. Soturi on uskollinen klaanilleen ja tulevaisuudessa myöskin mahdollisille ystävilleen, jos hän sellaisia sattuisi saamaan. Harakkavarjo uskoo Tähtiklaaniin todella vahvasti.

Menneisyys: Harakkavarjo syntyi ainoana pentuna Varjoklaaniin. Isä oli kuollut jo vähän ennen naaraan syntymää ja emo kuoli synnytyksessä. Harakkavarjo ei tiedä miltä hänen vanhempansa näyttivät tai edes keitä he olivat. Soturi ei ole uskaltanut kysyä, eikä sen takia kukaan ole hänelle kertonutkaan. Pentu- ja oppilasajat menivät kohtuullisen hyvin, vaikka naaras yksinäinen olikin. Nykyään hänellä on tavoite; saada ystäviä.

Muuta: Saanut nimekseen Harakkavarjo, sillä hän näyttää väritykseltään harakalta.

Taidot:
Lihasvoima 2/5
Puruvoima 2/5
Taisteleminen 3/5
Saalistus 4/5
Kestävyys 2/5
Ketteryys 4/5
Nopeus 4/5
Kivunsietokyky 1/5

Nimimerkki: Untuva

//Toivottavasti luonne käy... Harakkavarjo on siis ujo, eikä hän uskalla liittyä porukoihin mukaan. Tuo kuitenkin on puhelias ja uskaltaa puhua, jos joku tulee hänen luokseen. Ja siis hyvin hankala selittää :'D

Vastaus:

Harakkavarjo hyväksytty!

:: Villapusakka

Nimi: Peuraloikka

25.01.2018 19:36
//Viimein luomassa hahmoa :3 Toivottavasti se hyväksytään ^^

Kissan nimi- Hopeasulka

Entiset nimet- Hopeapentu, Hopeatassu

Sukupuoli- Naaras

Ikä- Noin 48 kuuta

Klaani- Myrskyklaani

Arvo- Soturi

Ulkonäkö- Hopeasulka on naaraaksi hyvin voimakkaan näköinen. Hänen takajalkansa ovat vahvat ja siksi hyppääminen luonnistuu naaraalle varsin hyvin. Hopeasulka ei kuitenkaan näytä millekkään muskelisupersankarikissalle >:3 Hopeasulan turkki on kokonaan valkoinen. Hänen häntänsä on lyhyt, muttei kuitenkaan töpöhäntä. Hopeasulan tassut ovat sirot, eikä naaras pidä siitä, kun ne ovat likaiset. Tämän korvat ovat 'normaalit', mutta silmät eivät, sillä ne ovat eriparia. Vasen on vihreä ja oikea todella kirkkaan sininen. Se ei kuitenkaan ketään ole koskaan häirinnyt, joten ei se häiritse Hopeasulkaakaan. Naaraan viikset ovat lyhyet, ja pää kapenee leukaa kohti. /Toivottavasti riittää :3/

Luonne- Hopeasulka on kiltti, lempeä ja ystävällinen, mutta ikävä kyllä, hyvin pitkävihainen, jääräpäinen (riitatilanteissa), ja tykkää olla esillä ehkä turhankin paljon.. Hopeasulka on kekseliäs ja uskollinen soturi, mutta tämä pelkää monia asioita kuten; Pimeää, susia sekä hirviöitä. Nämä eivät ole kuitenkaan pahimpia pelkoja, mitä Hopeasulalla on; Kimeät äänet ovat hänen suurin pelkonsa/ärsytyksensä. Hopeasulka ihastuu varsin nopeasti, mutta harkitsee kahdesti kumppaninsa valinnasta. Hopeasulka ei ole kunnianhimoinen, mutta pyrkii olemaan niin hyvä soturi kuin pystyy. Hopeasulka vihaa taistelemista, ja siksi välttelee yleensä esim. Rajapartioita tai taisteluita ylipäätään.

Menneisyys- Se ei ole kummoinen. Hopeasulka oli pienenä aika tottelematon, ellei hiukan liiankin tottelematon. Hän keksi aina uusia ideoita, joita kukaan ei ole edes uskaltanut yrittää. Oppilaaksi päästyään Hopeasulka oppi hillitsemään ideansa ja villiytensä, ja hänestä tuli varsin rauhallinen ja mukava kissa.

Muuta- Ei tule nyt mieleen :3

Taidot-
Lihasvoima: 4/5
Puruvoima: 3/5
Taisteleminen: 3/5
Saalistus: 3/5
Kestävyys: 2/5
Ketteryys: 2/5
Nopeus: 3/5
Kivunsietokyky: 3/5

Kirjatietämys- Olen lukenut kaikki suomennetut kirjat.

Kirjoitusnäyte- Hopeasulka vilkuili ympärilleen. Hän oli metsästyspartiossa, mutta nyt hän tajusi olevansa muista erillään. Käärmekivet olivat ihan vieressä, eikä Hopeasulka voinut olla pelkäämättä sitä, että pian käärme hyökkäisi ja ja purisi niin että hän menehtyisi. Hopeasulka värisi, kun hän ajatteli asiaa. Hopeasulka vilkuili jälleen ympärilleen, ja hän huomasi partion vilahtavan läheltä leiriä. He ilmeisesti etsivät minua, Hopeasulka pohti. Hän nousi ylös epämukavasta istuma-asennostaan ja kiiruhti partion perään. He varmaan luulevat, että olen joku hiirenaivoinen oppilas, joka ei nää eteensä! Hopeasulka nopeutta vauhtiaan, kunnes saapui leirin sisäänkäynnille. Hänen jalkojaan tykytti. Hopeasulka vilkaisi niihin turhautuneena muttei puhdistanut niitä, vaikka mieli tekikin. Hän pujahti leiriin sisään ja näki partionsa helpottuneet ilmeet, kun he huomasivat hänet. "Anteeksi, kun harhailin" Hopeasulka naukaisi, vaikkei tuntenutkaan kummemmin häpeää.

Nimimerkki- Peuraloikka

Vastaus:

Hopeasulka hyväksytty~ Tervetuloa mukaan! ♥

:: Villapusakka

Yksityinen viesti

22.01.2018 20:56

Yksityinen viesti

21.01.2018 16:20

Nimi: Zaaga

18.01.2018 20:42
Vihdoin täällä kera uuden hahmon! <3 Kuten aiemmin mainitsinkin, tämän tiedot pidän ihan täällä KV'ssa ja laitan myöhemmin muistakin hahmoista viestiä niitten tietoja koskien (kunhan saan aikaiseksi vain tehtyä sen, heh)~


Kissan nimi: Unikkojuova
Entiset nimet: Unikkopentu, Unikkotassu
Sukupuoli: Naaras
Ikä: 36 kuuta
Klaani: Jokiklaani
Arvo: Kuningatar

Ulkonäkö: 
Rakent eeltaan Unikkojuova edustaa jokseenkin epätyypillistä jokiklaanilaista. Hän on muodoltaan siro ja omistaa pitkät jalat, muttei ole erityisen voimakas. Tyypillisen jokiklaanilaisen solakkuus ja vahvat jalat puuttuvat, joka juontuu naaraan puoliverisyydestä. Pitkistä jaloista huolimatta naaras on kuitenkin selkeästi keskipituuden alapuolella, joten hän on kaiken kaikkiaan aika pienikokoinen yksilö. Naaras on luonnostaan laiha, mikä saa hänet toisinaan näyttämään jopa aliravitulta. Etenkin lehtikadon aikaan vähäinen ravinto kartuttaa viimeisimmätkin rasvakerrokset Unikkojuovan turkin alta, jolloin hänen kylkiluunsa ovat selkeästi näkyvillä ja posket kuihtuvat kuoppiinsa.

Naaraan turkki on lyhyttä ja tiivistä. Se muotoilee hänen kehoaan kaikin puolin ja on laadultaan erityisen pehmeää. Kalapainotteinen ravinto on tuonut hänen turkkiinsa kiiltävän hohteen, joka saa naaraan näyttämään aina hyvin siistiltä. Pohjaväriltään Unikkojuova on vaaleanharmaa. Häneltä löytyy kuitenkin raidallista, siniharmaata karvaa korvista, hännästä ja kasvoista. Lisäksi naaraan kehoa täplittää hieman tummemmat harmaat täplät, jotka ovat selästä ruskeansävyisiä ja muuttuvat jaloissa juoviksi. Etujaloissa raidat tummuvat tummanruskeiksi. Harmaa väritys peittyy lumenvalkean karvan alle takajaloissa, kuonossa, mahassa, tassuissa ja hännänpäässä.

Unikkojuovan piirteet ovat hyvin veistokselliset ja terävät niin kehossa kuin päänmuodossakin. Naaraan pään kolmiomaista muotoa reunustavat keskisuuret terävähuippuiset korvat, jotka ovat usein leppoisasti eteenpäin käännettyinä. Naaraan nenä on harmaanpunertava, ja se on samaa sävyä kuin hänen polkuanturansakin. Silmät Unikkojuova on perinyt isältään: ne ovat kauniin vihreät ja muodoltaan kulmasta ylöspäin kääntyneet.

Parhaimmillaan naarasta voisi kuvailla itämaisen lyhytkarvan ja siamilaisen risteytykseksi - hänellä on itämaisen lyhytkarvan sirous ja terävät piirteet, mutta siamilaisen kolmiomainen pää ja keskisuuret korvat.


Luonne: 
Unikkojuova ei ole mikään järin räiskyvä persoona. Hän on monelle jopa melko tavanomaiselta vaikuttava yksilö, joka suosii työskentelemistä yksin. Naaras tahtoo hoitaa omat asiansa juurikin sellaisina: ominaan. Hän ei päästä ketään noin vain lähelleen, eivätkä monet edes tahdo välttämättä tutustua kylmäpäiseltä vaikuttavaan naaraaseen, sillä hän osaa olla toisinaan kaikessa suorasukaisuudessaan melko tyly.

Jos naaraan luottamuksen haluaa saavuttaa, se täytyy ansaita. Unikkojuova on ehdoton "teot kertovat enemmän kuin tuhat sanaa" -tyyppinen kissa, jolla on vaikeuksia pukea omiakaan tunteitaan sanoiksi. Naaraan kovalta vaikuttavaa ulkokuorta voi olla aika vaikea lähteä rikkomaan, mutta lopulta ahkeruus palkitaan. Unikkojuova ei jätä läheisiään pulaan tapahtuipa sitten mitä tahansa - jos naaraas jotain sanoo, siihen voi luottaa, sillä täpläturkkinen naaras ei voisi kuvitellakaan pettävänsä ystäviään tai perhettään.

Vaikka klaanijärjestelmä ja iänikuinen soturilaki ovat naaraalle tärkeitä ja äärimmäisiä kunnioituksen kohteita, hän on kuitenkin yksilö, joka haluaa päättää omista asioistaan. Naaras ei katso hyvällä, jos joku muu alkaa ladella hänelle sääntöjä mutta seuraa kuitenkin lojaalina niitä, joissa hänen kunnioituksensa lepää ja joihin hän uskoo. Unikkojuova näkee usein oman näkemyksensä ainoana oikeana, ja ellei vastaanväittäjällä ole tarjota faktoja tukemaan mielipidettään, Unikkojuova ei ota asiaa kuuleviin korviinsa. Naaras on ylipäätään mielipiteensä faktoihin perustava kissa, jolla voi olla välillä vaikeaa katsella maailmaa tunnepuolen suunnasta.

Ahkerana yksilönä Unikkojuova on ikuinen perfektionisti. Hän ottaa vastuunsa tosissaan, ja on äärimmäisen lojaali ja ahkera yksilö. Naaraaseen voi luottaa kuin kallioon, sillä kaikki tehtävät ja vastuut suoritetaan aina loppuun eikä mitään jätetä puolitiehen - se on naaraan ajatusmaailma, ja siinä hän pyrkii aina pysymään. Unikkojuova on itsenäinen ja itsetietoinen kissa, joka tietää kuka on ja mitä haluaa, ja ennen kaikkea miten hän pääsee siihen tulokseen.


Menneisyys: 
Unikkojuova syntyi sisarensa Kuurakuonon kanssa erakolle ja jokiklaanilaiselle kuningattarelle. Hän sai jo pienestä pitäen tietää isänsä olevan erakko, mutta naaraan elämää tämä tieto ei paljoa hetkauttanut. Vanhemmat soturit saattoivat katsoa häntä välillä vinoon, mutta pentuetoverit eivät välittäneet keneltä hän oli perimänsä saanut. Unikkojuova oli tyytyväinen pieneen perheeseensä ja kasvoi jo pienestä pitäen erittäin läheiseksi sekä siskonsa että emonsa kanssa, mutta toisinaan hän jäi kaipaamaan puuttuvaa isähahmoa, jota elämästä ei löytynyt.

Päästessään oppilaaksi naaraan emo kertoi olevansa raskaana ja hankkineensa uuden kumppanin. Uutinen sai Unikkojuovan puhkumaan innosta: heidän perheensä saisi lisäystä! Kaiken lisäksi emon uusi kumppani vaikutti lämminsydämiseltä yksilöltä ja otti Kuurakuonon ja Unikkojuovan heti siipiensä suojiin, mikä sai täpläturkkisen naaraan entistä innostuneemmaksi uudesta perhejärjestelmästä.

Kaikki ei kuitenkaan kääntynyt yhtä kauniiksi kuin Unikkojuova oli kuvitellut, sillä emo menehtyi synnytykseen. Pentueesta ainoastaan yksi jäi eloon, ja Siipipennuksi nimetty pentu siirtyi sijaisemon hoiviin. Unikkojuova tuli erittäin murtuneeksi ja oli pitkään surullinen emonsa kuolemasta. Hiljalleen viha ainoaa eloon jäänyttä pentua kohtaan alkoi muodostua. Unikkojuova syytti mielessään Siipipentua siitä, että emo oli kuollut. Kaikessa katkeruudessaan Unikkojuova ei kuitenkaan pystynyt tuntemaan Siipipentua kohtaan vihaa, sillä suojelevainen vaisto käski naarasta pitämään huolta veljestään ja sisimmässään naaras tiesi, ettei emon kuolema ollut Siipipennun syytä.

Neljä kuuta kului, ja Unikkotassu nimitettiin Unikkojuovaksi. Hänen soturiaikansa alkoivat tyynesti - naaras vietti aikaa sisaruksiensa kanssa ja tutustui lähemmin klaanitoveriinsa Salamakatseeseen, jonka kanssa hän oli ollut samaan aikaan oppilas. Valkeasta kollista muodostui yhteisten jutteluhetkien ja lämpimien muistojen saatossa läheisin ystävä Unikkojuovalle, ja vankka ystävyys kantoi halki kuiden. Näinä aikoina Unikkojuova läheni paljon Siipitassun kanssa, mutta huomasi samalla miten velipuoli erkaantui isästään. Unikkojuovan ja Siipitassun välit viilenivät samalla, eikä naaras saanut koskaan selville outoa tapahtumaa. Lopulta isäpuoli menehtyi kahakassa tuuliklaanilaisen partion kanssa.

Isäpuolen kuoltua Unikkojuovan perhe pienentyi enää sisaruksiin. Elämä eteni tyynesti mutta sai äkillisen käännöksen, kun Unikkojuova tapasi eräänä iltana erakon nimeltä Piki. Aluksi Unikkojuova oli häätää tummaturkkisen kollin Jokiklaanin reviiriltä, mutta yllättäen he tulivatkin erittäin hyvin toimeen. Lukuisat tapaamiset joen rannalla johtivat siihen, että Unikkojuova tajusi hiljalleen ihastuvansa tummaturkkiseen kolliin. He jatkoivat tapailua turvallisilla seuduilla, ja vaikka Unikkojuova koki moraaliensa ja arvojensa kamppailevan sisällään mennessään vastaan soturilakia ja pitäessään salaisuuden klaaniltaan, hän oli liian rakastunut Pikiin. Jokiklaanilainen piti huolen, että tapaamiset pysyivät salassa.

Lopulta naaras paljasti ihastuksensa ja onnekseen erakko vastasi hänen tunteisiinsa. Vain paria kuuta myöhemmin Unikkojuova tajusi olevansa raskaana. Hän kertoi uutisesta heti kumppanilleen, mutta kaikki ei mennyt niin kuin piti. He ajautuivat riitaan, koska Piki olisi halunnut nähdä pentuja ja tahtoi Unikkojuovan muuttavan pois klaanista. Naaras ei taas halunnut hylätä klaaniaan ja perhettään, joten he lopettivat tapailun.

Kun raskaus alkoi näyttää merkkejään ja naaraan maha pyöristyä nopeaa vauhtia, Unikkojuova kertoi vihdoin tapahtuneesta Kuurakuonolle ja parhaimmalla ystävälleen Salamakatseelle, joka lupautui esittämään muun klaanin edessä pentujen isää. Naarasta tuntui pahalta valehdella kaikesta klaanilleen - hän vain halusi tarjota pennuilleen mahdollisuuden isään, sillä ei ollut itse saanut siihen mahdollisuutta. Muu klaani otti valheen vailla kysymyksiä, sillä Salamakatse ja Unikkojuova olivat aina olleet erittäin läheiset, ja samalla raskauden loppu lähestyi päivä päivältä lähemmäksi.

Muuta:
- Ääni: https://www.youtube.com/watch?v=k_5qwNoNQIM&feature=youtu.be&t=45s

T aidot: 
Lihasvoima 2/5
Puruvoima 3/5
Taisteleminen 2/5
Saalistus 4/5
Kestävyys 2/5
Ketteryys 3/5
Nopeus 5/5
Kivunsietokyky 3/5

Suhteet:

Kuurakuono - Unikkojuova on sisarensa kanssa erittäin läheisissä väleissä. He ovat aina tulleet toimeen keskenään ja jakaneet toisillensa syvimmät salaisuutensa ja mieltä painavat tunteensa.

Siipirikko - vaikka naaras tunsi aluksi katkeruutta velipuoltaan kohtaan, muodostui Siipirikosta nopeasti hänelle tärkeä ja läheinen. Nyt heidän välinsä ovat kuitenkin Siipirikon isän kuoltua alkaneet viilenemään, ja kaksikko ei vaihda kuulumisiaan enää yhtä usein.

Salamakatse - naaraan paras ystävä, jonka tämä on tuntenut jo oppilasajoista lähtien. Unikkojuova luottaa Salamakatseeseen paljon, ja kolli on lupautunut esittämään Unikkojuovan pentujen isää.

Vastaus:

Unikkojuova hyväksytty! Heitä kuitenkin tietojen muokkaus-osioon vielä sen taidot sekä uimisessa että kalastuksessa, ne kun kuuluvat myös Jokiklaanin kissoille :)

:: Villapusakka

Nimi: EE

07.01.2018 19:17
Kissan nimi: Minttutassu

Entiset nimet: Minttupentu

Sukupuoli: naaras

Ikä: 6 kuuta

Klaani: Jokiklaani

Arvo: soturioppilas

Ulkonäkö: Valkoinen ja ihonmyötäinen turkki, jossa on oransseja täpliä. Minttutassulla on smaragdin vihreät silmät ja vaaleanpunainen kuono. Minttutassun toisessa etukäpälässä on mustia pisteitä. Häntä hänellä on oranssi ja mustapilkullinen. Turkin alta piirtyy lihakset, jotka eivät vielä ole kauhean suuret. Minttutassulla ei ole enää pentukarvaa, mutta hänen vatsakarvansa on pehmeä. Minttutassu on luonnostaan pienikokoinen ja ketterä. Minttutassulla on pitkät kynnet. Hampaat hänellä on terävät ja valkoiset. Minttutassun korvat ovat kuin kolmiot ja häntä on vähän lyhyt, jonka takia hän ei pidä puissa kiipeilemisestä. Minttutassun kuono on kapea. Minttutassun kasvoissa on yksi oranssi täplä, joka on hänen toisen silmänsä ympärillä.
Luonne: Minttutassu on utelias, mutta rauhallinen kissa. Hän säikähtää helposti ja potee huonoa omatuntoa jokaisesta väärästä asiasta. Minttutassu on aina pitänyt parantajanpesässä oleskelemisesta, mutta haluaa kouluttautua soturiksi, koska ei usko muistavansa yrttejä ja soturielämä on aina kiehtonut häntä. Minttutassu ei ole kovin sosiaalinen, mutta jos häneen tutustuu, hän saattaa kiintyä aika nopeasti. Minttutassu on myös mietteliäs ja saattaa usein unohtua miettimään omia asioitaan. Minttutassu loukkaantuu helposti ja luottamuksen uudelleen syntyminen saattaa kestää todella kauan. Minttutassu myöskin miettii liian paljon tulevaa ja miettiikkin jo mitä elämällään tulevaisuudessa tekee. Joskus se saattaa haitata hänen ystävyyssuhteitaa.

Menneisyys: Minttutassulla oli hyvä pentuaika

Kirjatietämys: Lukenut kaikki suomennetut kirjat

Kirjoitusnäyte: Minttutassu istui aukiolla ja söi tuoresaalista. Hänellä oli ollut hyvä päivä ja hän oli oppinut paljon. Minttutassun pitäisi vielä käydä poistamassa klaaninvanhimmista punkit. Ehkä he kertovat minulle tarinan, hän ajatteli iloisesti. Kun hän nousi hän tunsi kylmän lehtikadon tuulen puhaltamaan suoraan hänen ohueen turkkiinsa. Se ei tuntunut mukavalta ja häntä värisytti. Minttutassu asteli aukion poikki ja kävi parantajanpesässä hakemassa hiirensappea. Hän työntyi sisään klaaninvanhimpien pesään ja nyökkäsi sisällä oleville kissoille kunnioittavasti. Kun hän alkoi etsiä yhden klaaninvanhimman turkista punkkeja, hän syventyi omiin ajatuksiinsa. Hän muisti edellisen yön unensa, jossa hän oli napannut karpin. Hän oli kehrännyt tyytyväisesti ja herännyt hyvillä mielin.

Nimimerkki: EE

Korjattu! Toivottavasti tämä on hyvä :)

Vastaus:

Nyt on hyväksytty! Mestarikseen Minttutassu saa Kuurakuonon. Tervetuloa mukaan! ♥

:: Villapusakka

Nimi: EE

07.01.2018 17:29
Kissan nimi: Minttutassu

Entiset nimet: Minttupentu

Sukupuoli: naaras

Ikä: 7 kuuta

Klaani: Jokiklaani

Arvo: soturioppilas

Ulkonäkö: Valkoinen ja ihonmyötäinen turkki, jossa on oransseja täpliä. Minttutassulla on smaragdin vihreät silmät ja vaaleanpunainen kuono. Minttutassun toisessa etukäpälässä on mustia pisteitä. Häntä hänellä on oranssi ja mustapilkullinen. Turkin alta piirtyy lihakset, jotka eivät vielä ole kauhean suuret. Minttutassulla ei ole enää pentukarvaa, mutta hänen vatsakarvansa on pehmeä. Minttutassu on luonnostaan pienikokoinen ja ketterä.
Luonne: Minttutassu on utelias, mutta rauhallinen kissa. Hän säikähtää helposti ja potee huonoa omatuntoa jokaisesta väärästä asiasta. Minttutassu on aina pitänyt parantajanpesässä oleskelemisesta, mutta haluaa kouluttautua soturiksi, koska ei usko muistavansa yrttejä ja soturielämä on aina kiehtonut häntä. Minttutassu ei ole kovin sosiaalinen, mutta jos häneen tutustuu, hän saattaa kiintyä aika nopeasti. Minttutassu on myös mietteliäs ja saattaa usein unohtua miettimään omia asioitaan.

Menneisyys: Minttutassulla oli hyvä pentuaika

Kirjatietämys: Lukenut kaikki suomennetut kirjat

Kirjoitusnäyte: Minttutassu istui aukiolla ja söi tuoresaalista. Hänellä oli ollut hyvä päivä ja hän oli oppinut paljon. Minttutassun pitäisi vielä käydä poistamassa klaaninvanhimmista punkit. Ehkä he kertovat minulle tarinan, hän ajatteli iloisesti. Kun hän nousi hän tunsi kylmän lehtikadon tuulen puhaltamaan suoraan hänen ohueen turkkiinsa. Se ei tuntunut mukavalta ja häntä värisytti. Minttutassu asteli aukion poikki ja kävi parantajanpesässä hakemassa hiirensappea. Hän työntyi sisään klaaninvanhimpien pesään ja nyökkäsi sisällä oleville kissoille kunnioittavasti. Kun hän alkoi etsiä yhden klaaninvanhimman turkista punkkeja, hän syventyi omiin ajatuksiinsa. Hän muisti edellisen yön unensa, jossa hän oli napannut karpin. Hän oli kehrännyt tyytyväisesti ja herännyt hyvillä mielin.

Nimimerkki: EE

Vastaus:

En ihan voi hyväksyä.

- Kun hahmon tekee oppilaaksi, pitää sen olla 6 kuuta vanha.

- Ulkonäön sekä luonteen pituus ei ihan riitä vähimmäisvaatimukseen. Kirjoitathan siis niitä vielä pidemmiksi, jotta yltävät vaadittuun määrään.

Liittymiskysymykset olivat kuitenkin oikein sekä kaikki avainsanat olivat löytyneet :) Korjattavaa ei siis ole paljon!

:: Villapusakka

Nimi: Untuva

03.01.2018 18:51
Kissan nimi: Tuhkakatse

Entiset nimet: Tuhkapentu, Tuhkatassu

Sukupuoli: Kolli

Ikä: 15 kuuta

Klaani: Myrskyklaani

Arvo: Soturi

Ulkonäkö: Tuhkakatseella on siniharmaa helposti takkuuntuva pitkä ja paksu turkki, joka on lehtikadon aikaan hyvin lämmin. Ei kolli pelkkä siniharmaa ole, vaan hänen oikea etutassunsa ja takatassut ovat väriltään valkoiset. Tuuhean normaalia pidemmän hännän päässäkin on pieni osa valkoista. Kollilla on mantelin muotoiset harmaat silmät, joista tuo on myöskin saanut nimensä. Tuhkakatseen korvat ovat pienet ja kolmiomaiset. Kollin viikset taas ovat pitkät ja yhtä valkoiset, kuin hänen pienet ja terävät hampaansa. Nenä on suloisen vaaleanpunainen. Ruumiinrakenteeltaan Tuhkakatse on isokokoinen ja lihaksikas kissa, joka näyttää lihaksiensa ja paksun turkkinsa takia liikaa syöneeltä, hyvin pullealta kissalta.

Luonne: Luonteeltaan Tuhkakatse on hyvin ystävällinen kolli. Tuhkakatse rakastaa uusia tuttavuuksia ja erilaisten kissojen kanssa keskustelua. Hän inhoaa sitä, jos hänen täytyy olla hiljaa tai yksin. Kolli on siis hyvin sosiaalinen ja tulee kissan kuin kissan kanssa toimeen. Hänelle ei ole temppu eikä mikään keksiä järjettömästi puheenaiheita, jos keskustelu toisen kissan kanssa ei veinaa onnistua. On Tuhkakatseessa huonojakin puolia, nimittäin hän suuttuu älyttömän helposti pienistäkin asioista ja mikä pahinta hän on hyvin pitkävihainen ja saattaa kulua ties kuinka kauan, kunnes riita saadaan sovittua. Kolli selvittää kuitenkin riidat mieluummin keskustellen, kuin kynsiä käyttäen. Hän on hyvin uskollinen klaanilleen, eikä ikimaailmassa voisi pettää sitä. Kolli on uskollinen myöskin klaanitovereilleen ja tekee ystäviensä puolesta mitä tahansa. Tuhkakatse uskoo koko sydämestään Tähtiklaaniin.

Menneisyys: Tuhkakatse on klaanisyntyinen. Hän on saanut viettää hyvät pentu- ja oppilasajat Myrskyklaanissa.

Taidot:
Lihasvoima 4/5
Puruvoima 3/5
Taisteleminen 4/5
Saalistus 2/5
Kestävyys 2/5
Ketteryys 1/5
Nopeus 3/5
Kivunsietokyky 3/5

Kirjatietämyksesi: Olen lukenut kirjoja siihen malliin mitä niitä on kirjaston hyllyissä ollut ja ensimmäinen saaga on jäänyt kokonaan lukematta. Uudesta profetiasta olen lukenut kolme kirjaa, Kolmikon mahdista olen lukenut kaikki ja Tähtien enteestä kaksi ensimmäistä kirjaa.

Kirjoitusnäyte: Tuhkakatse istui leirin aukiolla ja katsoi ylös tummalle taivaalle, jossa Hopeahäntä loisti kaikessa kirkkaudessaan. Kolli tiesi kyllä, että hänen täytyisi mennä pian nukkumaan. Taivas oli vain niin lumoavan näköinen hänen mielestään. Soturi sulki harmaat silmänsä ja veti keuhkoihinsa raikasta ilmaa. Tuhkakatse aukaisi silmänsä ja nousi tassuilleen kääntyen sotureiden pesää kohti. Kolli vilkaisi pikaisesti taivaalle, kunnes lähti rauhallisin askelin kohti sotureiden pesää. Sujahtaen sisälle hämärään pesään soturi asteli varovaisesti toisten kissojen häntien yli ja pääsi viimein käpertymään omalle sammalvuoteelleen. Syvään huokaisten kolli sulki silmänsä ja nukahti.

Nimimerkki: Untuva

Vastaus:

Tuhkakatse hyväksytty! Tervetuloa mukaan! :)

:: Villapusakka

Nimi: Mio

31.12.2017 23:34
Kissan nimi: Tillitassu

Entiset nimet: Tillipentu

Sukupuoli: Kolli

Ikä: 6 kuuta

Klaani: Tuuliklaani

Arvo: Soturioppilas

Ulkonäkö: Väritykseltään Tillitassu on harmaiden kirjoma, ilmentäen karvapeitteessään selvästi hyvin tummia ja syviä värejä. Harmahtavat kuviot värjäävät Tillitassun kehoa asteittaen vaaleimmasta kohti tumminta. Kehon alimmat linjat ovat tuhkan sävyistä harmaata, liukuvärjäytyen jalkoja kohti edetessä mustaan. Keskiruumiissa edustaa hieman miedompi harmaa, värjäten kyljet, lavat sekä reidet. Vatsalinjaa pitkin kulkee vaaleampi harmaa.
Selässä ja niskassa värinä hallitsee syvä musta, jonka yhtenäisyyttä rikkovat muutamat vaaleanharmaat merkit. Samaa vaaleampaa harmaata esiintyy myös kollin korvien sivuissa, poskelta kaulalle laskeutuvana kauluksena. Kauluksen alla on kaksi raitaa, joista toinen on rintakehän tienoilta katkonainen.
Etujaloissa vaaleampi harmaa hallitsee kollin varpaita sekä rannetta. Kollin polkuanturat sekä kynnet ovat tummat.
Tillitassun kuono on liukuväräjätyn tumma ja myös leuan alla kulkee tummempi sävy kohti kaulaa. Silmien yllä on tummat valesilmät, kun taas silmien alla on vaaleamman harmaat kajaalikuviot.
Kollin silmät ovat hyisen jään siniset, hehkuen harmaan kirjomalla turkilla kirkkaiden tähtien tavoin.
Rakenteellisesti Tillitassu poikkeaa selvästi tavallisista tuuliklaanilaisista raskaammalla ja jämäkämmällä olemuksellaan. Kollin ryhti on linjakkaan suora, sekä kaulan pituutta korostava. Mittasuhteitaan harmaakirjo on tasapainoinen, selän ollessa vain hieman korkeutta pidempi. Lihaksia Tillitassulle tulee kasvun myötä kehittymään, jotka muovaavat kehosta atleettisemman ja suorituskykyisemmän. Jalat ovat raskaat ja vankkatekoiset, tassut leveät sekä tukevat. Askellus yleisesti ottaen on matkaa voittavaa ja reipas liikkeistä. Piirteet ovat pyöreän voimalliset, mutta samaan aikaan väkevät. Otsapenger on matalahko ja kuono litteänomainen, muttei kapea. Leuat ovat voimakkaat. Tillitassun tiukkalinjaista olemusta pehmentävät vain hieman tämän kärjistä taittuneet lupat korvat. Häntä on puolipitkä- ei pitkä eikä lyhytkään, vaan siltä puoliväliltä- sekä paksu alaspäin kaartuva huiska. Karvapeite kollilla on keskipitkää ja pumpulimaista. Pohjavilla on tiivistä ja pehmeää, suojaten Tillitassua hyvin kylmiltä säiltä.

Luonne: Tillitassu on värikäs persoona jonka sosiaalisuus ei tunnu tuntevan tarkkoja rajoja. Kolli rakastaa sisäpiirin asioita ja näkee suunnattomasti vaivaa pitääkseen itsensä perillä kaikesta maailman menosta. Tillitassulle on suuri shokki jos häneltä jää asioita tietämättä tai hän kuulee niistä mielestään viimeisenä.
Kissa on todella puhelias ja innokas jakamaan omaa huomiotaan sekä olemaan muille se keskipiste. Tillitassu on nauravainen tyyppi jonka hauskuuttaminen ei vaadi paljon. Täysiä hapannaamoja kollin on kuitenkin vaikea sietää seurassaan ja usein nämä saavatkin huomata seuransa vaikutuksen Tillitassussa. Kollilla on tarpeen vaatiessa todella terävä kieli, eikä hän pelkää sitä käyttää. Tarkoituksellisen ilkeämieliseksi Tillitassu taantuu kuitenkin vain harvoin, sillä hänen mielestään kaikki voivat tiettyyn rajaan asti leikkiä tulevansa toimeen.
Kirjomaturkkinen on erittäin menevä tapaus jonka vuoksi paikallaan olo ei sovi tälle. Kolli pitkästyy helposti mitään tekemättä ja kaipaa jatkuvasti menoa ja meininkiä elämäänsä. Turhautumistaan Tillitassu purkaa kaikkiin lähellä oleviin tätä itse aina huomaamatta.
Myöskään kärsivällisyys ei liene Tillitassun parhaimpia puolia minkä tähden kollia ei parane odotuttaa turhan päiten. Vaikkei kissa turhan pitkävihainen olekaan ja leppyy toisinaan helposti, ei hänen sietokykyä parane koetella turhan ankarasti.
Ainaisen hyväntuulisena tiedetty Tillitassu harvoin vääntää naamansa turhan myrtyneeksi, mutta myös hänellä on herkät paikkansa, joihin kajotessa kolli reagoi voimakkaasti tunteiden pohjalta. Mustamerkkinen on miedosti itserakas, rakastaen kaikkia puolia itsessään. Harvoin muiden loukkaukset tai solvaukset saavat kissaa loukkaantumaan, sillä hän kuulee niitä verrattain paljon, mutta tarpeeksi sinnikäs yrittäminen tuottaa taatusti aikanansa musertavan lopputuloksen.
Tillitassulla on kunnianhimoinen tavoite pysyä kaikkien silmissä miellyttävänä ja mukavana persoonana siksi kolli ei tahallisesti pyri provosoimaan muita.
Tillitassu ei kiellä omaa kevytkenkäisyyttään lainkaan vaan on jopa ylpeä harvoista saavutuksistaan. Tietenkin törkeille huhupuheille kolli haluaa laittaa heti stopin, eikä pidä muutenkaan siitä, jos hänestä juorutaan perättömiä.
Kolli rakastaa naaraiden suomaa seuraa ja on erityisen heikkona suuriin lihaksiin sekä voimakkaisiin piirteisiin. Tillitassu on rohkean itsevarma, eikä pelkää tavoitella haluamaansa. Kollilla on kuitenkin toisinaan hieman päälle karkaava tyyli lähestymisessään mikä voi helposti tuntua jopa ahdistavalta. Tillitassu valitsee omat seuralaisensa kuitenkin usein tarkoin, tietyn kriteerein eikä innostu kaikista limaisimmista tapauksista.
Kolli on toisinaan hieman huonomuistinen. Tämä unohtaa helposti lupaamiaan asioita sekä monesti myös tapaamiensa kissojen nimet. Tillitassu ei myöskään ole turhan nokkela, vaikka ideoita tuntuukin aina riittävän. Täydeksi tyhjäpääksi mustaturkkia ei silti parane epäillä, sillä ilkeimmillään Tillitassu kyllä keksii keinot saada epämiellyttävät tuttavuudet kärsimään.
Tämä ei ole sitoutuvaa sorttia ja hänelle myös vakituinen ystäväpiiri on kovin kaukainen käsite. Henkilöt vaihtuvat kollin ympärillä tiuhaa, eikä tämä edes kaipaa turhan montaa kiinteää suhdetta. Avoimena persoonana Tillitassu voikin helposti höpötellä yksityisasiansa halki myös ventovieraiden kanssa, pitämättä sitä itselleen lainkaan hankalana. Nopeat ystävystymiset ovatkin kollin erikoisalaa.
Kumppanista Tillitassu ei edes haaveile, eivätkä perhe tai isiys kuulu kollin toivelistalle. Hän on tyytyväinen tämän hetken elämäänsä ja antaa sen myös ilmi.

Menneisyys: Harmaankirjo pienokainen syntyi kauniina Lehtikadon aamuna nuorelle parille Tuuliklaaniin, pentueen toisiksi nuorenpana sekä väritykseltään outolintuna. Kaksi muuta pentueen pentua olivat molemmat vanhempiensa tapaan hiekanvaalean karvoituksen omaavia. Tästä syystä sisarukset oudoksuivat Tillipentua, osittain myös kollin vaiteliaisuuden ja vakamamielisyyden takia. Nuori kirjomaturkkinen suoraansanottuna vihasi koko perhettään, etenkin vanhempiansa, jotka tätä eivät helpolla hyväksyneet. Tillipentu oli yllättävän iloinen isänsä kuoltua taistelun yhteydessä kun muut perheenjäsenet olivat musertuneita. Näitä Tillipentu muserti vielä enemmään loukkauksillaan vanhempiaan kohtaan, tietysti pentuna tajuamatta hävetä sitä. Lopulta Tillipennun emo ja kaksi sisarusta vain hävisivät kuin tuhka tuuleen- kukaan ei tiedä minne he katosivat, mutta ilmeisesti susi heidät yllätti ja vei. Tapahtuneen jälkeen Tillipentu enemmän kuin katui tekojaan, niitä sanojaan perhettään kohtaan. Orvoksi jäätyään harmaankirjosta pienokaisesta tuli vieläkin hiljaisempi ja ujompi. Ennen oppilaaksi tulemista eräs kissa kuitenkin rohkaisi Tillipentua tarttumaan niskasta kiinni ja jatkamaan elämää miettimättä menneisyyden murheita. Ja niinhän kolli myös teki.

Muuta: Kolli sairastelee herkemmin kuin normaalit kissat. Sairastuminen on yleisempää lehtikadon aikoihin, jolloin nuha on helppo saada palelluttamalla itsensä ulos. Tillitassu vihaa sairastumista yli kaiken- se on aina kahlinnut häntä enemmän kuin muita ja siitä oppinut vihaamaan sitä. Siksipä kolli välttelee kaikesta huolimatta raskaita askareita ja sateen alle joutumista, mikä kyllä vaikuttaa mahdottomalta ja onkin. Kolli yrittää aina itsepäisesti esittää tervettä viimeiseen asti. Sairastuessaan Tillitassu ärsyyntyy helposti ja hänen hermonsa ovat kireällä, joten pyrkii välttelemään muiden seuraa, ettei vain lipsauttaisi mitään ikävää.

Taidot:
Lihasvoima 2/5
Puruvoima 1/5
Taisteleminen 1/5
Saalistus 3/5
Kestävyys 3/5
Ketteryys 1/5
Nopeus 1/5
Kivunsietokyky

Kirjatietämyksesi: Olen jokaisen suomennutun kirjan lukenut ensimmäisestä saagasta kolmannen suomennettuihin, sisältäen kaikki suomennetut erikoisseikkailut + Vatukkatähden myrskyä ja Tiikerisydämen varjoa olen juuri aloittelemassa lukemaan. Olen myäs lukenut ei-vielä-suomennettujen kirjojen juonipaljastuksia ja tiedän niistä paljon :D

Kirjoitusnäyte: Siinä se oli, elämä, tämä oli sen päätöskohta. Kipu hellitti otettaan nuoresta soturista ja vaivutti hänet ikuiseen, tähtien maassa eletävään uneen. Seuraavan kerran kolli avasi silmänsä tähtien keskellä, hopeahännän päällä. Tietäen, että oli turvassa, Usvasydän katseli ympärilleen hopeahännän loistokkaassa maailmassa. Usvaisen tähtipölyn ympäröimänä kolli lähti askeltamaan valoa hohtavaa polkua pitkin perheensä luo. Usvasydämen yötaivaansininen katse tarkkailla edessäpäin lentelevää harmaankirjoa pikkuperhosta; sen näkeminen muistutti kuollutta soturia itsestään, omasta harmaan eri sävyjn kirjavasta turkista, mutta hän tiesi että se oli jotain aivan muuuta. Perhonen liiteli ilmassa Usvasydäntä päin pälyillen hymyntapainen olemattomilla huulillaan.
"Tervetuloa Tähtiklaaniin, parahin Usvasydän. Olen odotellut sinua jo pitkän aikaa, ja nyt oletkin jo täällä, edessäni", Hento kehräys sai hymyn nousemaan Usvasydämen vaaleille huulille. Pikkuperhonen kollisoturin edessä muutti muotoaan häikäisevän valon saattelemana; pieni, leveälapainen kolli kimalteli pian hänen kuononsa edessä. Usvasydän tunsi hennon hännänhipaisun lavassaan kuin lohdutuksena, mutta mitään sellaista kolli ei tarvinnut; hän oli nyt perheensä luona, poissa kurjasta maailmasta, hopeahännän yksi loistavista tähdistä. Harmaankirjo ei ollut ikinä nähnyt klaaneja näin sovussa. Näin montaa eri klaanin kissaa, jotka vaihtoivat kieliä toistensa kanssa, tarkkailivat vierivieren alamaailman menoa. Kumpa näkisit tämän, Purosulka, Usvasydän kuiskasi mielessään ja antoi itsensä luvan surea kumppaniaan, joka valitettavasti Synkkään Metsään oli päätynyt. Sitten Usvasydän kääntyi katsomaan muita Tähtiklaanin kissoja vieno hymy huulillaan, sukeltaen heidän sekaansa läpinäkyvänä, tähtikirkkaana kuolleena.

Nimimerkki: Mio

Vastaus:

Tillitassu mukana, mestarikseen se saa Oranssikorennon. Tervetuloa mukaan!

Poistan kuitenkin Tillitassun taidot, ne kun annetaan klaanissa oleville hahmoille vasta kun tulevat sotureiksi.

:: Villapusakka

Nimi: Amalia

31.12.2017 15:08
Nimi: Kastetassu

Entiset nimet: Kastepentu

Ikä: 6 kuuta

Sukupuoli: Naaras

Klaani: Tuuliklaani

Arvo: Soturioppilas

Ulkonäkö:
Kastetassu on pohjaväriltään vaaleanharmaa, oikeastaan hieman hopean sävyyn taipuva, hoikkarakenteinen naaraskissa. Hänen lähes koko vartaloaan korostavat kuitenkin tummanharmaat tiheät, lähes mustat raidat, joita löytyy aina hännänpäästä kasvoihin, jättäen kuitenkin kasvojen keskustan tyhjäksi. Selässä raidat jättävät suurin piirtein kolmasosan molemmista kyljistä paljaaksi. Raidat muodostavat Tuuliklaanilaisen otsaan M-kirjaimen, mutta muuten niitä ei sieltä löydy. Yksi, pitkä raita johtaa niskasta naaraan oikeaan silmänurkkaan. Vatsa, kaula ja rinta ovat vitivalkoiset, ilman minkäänlaisia yksityiskohtia.
Kastetassun silmät ovat pääosin vaaleanvihreät, vaikka joukkoon on sekoittunut muutamia sinisiä, pikkuruisia laikkuja. Pupillit ovat pienet viirut. Silmiä ympäröivät ohuet, mustat ympyrät.
Naaraan kuono on keskipitkä, ei lyhyt, mutta ei myöskään kovin pitkä. Kuonosta löytyy pieniä, mustia pilkkuja, joiden kohdalta lähtevät Kastelammen pitkät viikset. Nenä on pääosin vaaleanpunainen, mutta reunoilta löytyy hieman tummanharmaan sävyä.
Tuuliklaanilainen on hyvinkin hoikka ruumiinrakenteeltaan, eikä sen vuoksi kovinkaan voimakkaalta näytä, ei sillä, että hän sellainen olisikaan. Kastetassu on normaalia ehkä hieman pienikokoisempi, joka joskus saattaa olla jopa naaraalle hyödyksi. Raidallinen häntä on yllättävän pitkä ja pörröinen muuten sileään turkkiin verrattuna. Hänen tassuistaan ei kamalan paljoa voimaa löydy, vaikka hyppiminen esimerkiksi puihin tapahtuukin sujuvasti.

Luonne:
Kolme naarasta erittäin hyvin kuvailevaa adjektiivia olisivat tempperamenttinen, rohkea ja äkkipikainen, jotka tulevatkin heti ensimmäisinä näkyviin. Hän tulistuu helposti, eikä silloin edes yritä peitellä tunteitaan, vaan antaa palaa täysillä, vaikka siitä ei aina seuraisikaan mitään hyvää. Kastetassu on aina etsimässä uusia seikkailuja, joihin hän saattaa lähteä jopa hieman uhkarohkeasti ja ajattelemattomasti mukaan, välittämättä mahdollisista seurauksista. Naaras todellakin sanoo mitä ajattellee, mitä vain ikinä päähän sattuu, on päästettävä ulos, oli se sitten törkeä huomautus toisten rumasta ulkonäöstä tai kehu loistavasta saaliista.
Kastetassu on kilpailuhenkisyytensä vuoksi tottunut sanomaan aina viimeisen sanan, eikä hän jää ikinä sanattomaksi. Nuorelta naaraalta löytyy myös kunnianhimoa vaikka muille jakaa, hän haluaa aina olla kaikkein paras ja jos niin ei ole, ottaa temperamentti taas vallan. Hän saattaa joissain tapauksissa olla erittäin ärsyttävä kaikkine huomautuksineen, joita suorasanaisena ja perfektionistisena kissana latelee mielellään.
Naaras on avoin uusia tuttavuuksia kohtaan, eikä pelkää luoda uusia ystävyyssuhteita muiden kanssa. Hänestä liittää juttuseuraa ja myös kuuntelu onnistuu, vaikka vaikuttaisikin siltä, että Kastetassu on se jatkuvasti äänessä oleva kissa. Hän pyrkii auttamaan muita mahdollisimman hyvin, joskus jopa toivoen, että tavoittaisi sillä tavalla jotain suurta.
Huumorintaju tällä raidallisella kissalla on yleensä sarkasmiin ja vahingon taipuvaa, eivätkä ”normaalit vitsit” häntä hetkauta. Muiden epäonnistuessa löytyy Kastetassun kasvoilta yleensä kuitenkin pieni virne, joka saattaa kasvaa jopa nauruksi. Sarkastisia kommentteja hänellä on tapana heitellä, oli kyse sitten päällikön puheesta tai pentujen keskusteluista.
Kastetassu on kaikinpuolin huomionhakuinen, hän ärsyyntyy hyvinkin pahasti, jos ystävät tai kukaan muukaan ei huomioi häntä. Naaras pyrkii pääsemään muiden suosioon positiivisella asenteellaan, vaikka se ei muiden huonojen luonteepiirteiden vuoksi aina onnistukaan. Hän kuitenkin yrittää aina löytää itselleen seuraa, jotta ei tuntisi oloaan yksinäiseksi.

Menneisyys:
Normaali klaanisyntyisen elämä? :D

Kirjatietämykset:
Ensimmäinen, toinen ja kolmas saaga puoliksi luettu.

Kirjoitusnäyte:
Auringonsäteiden tulviessa sisään oppilaiden pesään, alkoi Kastetassu raottaa vihertäviä silmiään hitaasti, yrittäen samalla totutella valoon. Vastanimitetty oppilas siirsi katsettaan pesässä nukkuvasta kissasta toiseen, pörröinen häntä siististi kuonon päällä. Hän olisi vain voinut jäädä siihen nukkumaan ja odottamaan, että joku tosissaan vaivautuisi herättämään pienikokoisen kissan pesän perällä, mutta perhoset vatsassa estivät nukkumisen. Kastetassu oli innoissaan, oli hänen ensimmäinen päivänsä oppilaana, tällä hetkellä naarasta kiinnosti vain saada tietää, mikä olisi päivän tehtävä, jonka hän mestariltaan saisi. Oppilas nousi istumaan sammalpeitteiselle pedilleen, alkaen sukimaan raidallista, sileää turkkiaan hätäisin vedoin, vaikka hän tiesi, ettei olisi mitään kiirettä. Katseensa ulos suunnaten, lähti nuori naaras astelemaan ulos pesästä, varoen muiden häntiä, mitä siitäkin seuraisi, jos hän heti ensimmäisenä päivänään talloisi jokaisen pesätoverinsa hännän? Päästyään ulos, istahti Kastetassu pesän edustalle, silmäillen jokaista ulkona olevaa kissaa utelias pilke silmäkulmassaan.

Nimimerkki: Amalia

Vastaus:

Kastetassu hyväksytty, mestarikseen se saa Opaalikatseen. Tervetuloa mukaan!

:: Villapusakka

Nimi: Achilles

30.12.2017 01:13
Kissan nimi: Kaamos
Entiset nimet: -
Sukupuoli: naaras
Ikä: noin 25 kuuta
Klaani: erakko
Arvo: -

Ulkonäkö: Kaamos on kaunis, solakka naaraskissa jonka vaaleaa, harmahtavaa turkkia koristavat tummat raidat. Hän on melko pienikokoinen, mutta lihaksikas ja ketterä. Jalat ja pää ovat sirot. Kaamoksen pyöreähköt silmät ovat kauniin siniset, joskin vasemman silmän päältä menee syvä arpi joka ulottuu hänen vasempaan korvaansa asti. Korvasta puuttuu pieni palainen. Myös oikeassa jalassa on melko huomattava, tassusta lapaan ulottuva arpi. Hännässä on raitoja ja hännänpää on tumma.
Linkkaan tähän pari kuvaa Kaamoksen väritykseen liittyen.

https://m.imgur.com/r/aww/gMK7t6h

https://goo.gl/im ages/tJuVm

Kaamos on siis rodultaan bengali.

Luonne: Kaamos on mukava, yleensä hyvää tahtova kissa. Auttaa mielellään ja tarjoaa suojaa ja ruokaa sitä pyytävälle. Hän ei kuitenkaan ole mielellään ventovieraiden seurassa, eikä välttämättä luota helposti, mutta jos luottamuksen saa, sitä kannattaa arvostaa. Yrittää yleensä päästä mistä vain tilanteesta helpoimmalla tavalla läpi, mutta saattaa myös viettää paljon aikaa tietyn asian tekemisessä kun haluaa näyttää muille olevansa jonkin arvoinen. Kaamos on hyvä valehtelemaan, ja valehteleekin usein pikkuasioista. Kaipaa suojaa ja perhettä ja on melko yksinäinen.

Menneisyys: Kaamos on entinen kotikisu, joka karkasi kotoaan nuorena. Hän eli yksin noin puolisen vuotta ennen kuin tapasi Lumon, erakko kollin, joka otti hänet hoiteisiinsa ja opetti hänelle miten metsässä selvitään. (Aiemmin Kaamos oli vain syönyt jätteitä/mitä nyt sattui löytämään)
Lumo ja Kaamos rakastuivat, ja suunnittelivat elävänsä onnellisen elämän. Nyt Lumo on kuitenkin kadonnut ja Kaamos etsii häntä epätoivoisena.
(Lumo on luultavasti kuollut ehhh)

Muuta: haluisin että Kaamos päätyisi jotenkuten myrskyklaaniin. muukin klaani käy jos sinne ei mahdu. Vaikka törmäämällä johonkuhun tai vain vahingossa löytämällä heidän reviirinsä. Olisi myös erittäin mukavaa että hänelle selviäisi että hän odottaa (Lumon) pentuja.
(Olen jo suunnitellut pentujen nimet ja ulkonäöt)

Taidot:
Lihasvoima: 2/5
Puruvoima: 2/5
Taisteleminen: 3/5
Saalistus: 3/5
Ketteryys: 4/5
Nopeus: 4/5
Kivunsietokyky: 2/5

Kirjatietämys: uh oh ainaki kolme ekaa kirjasarjaa. En muista jotain asioita sillä lukemisesta on kulunut hieman aikaa. Luulen kyllä pärjääväni jotenkuten :)

Kirjoitusnäyte:
Kaamos räpytteli silmiään unisena.
"Mitä nyt?" Hän kysyi tokkuraisena kumppaniltaan.
Lumo vain pudisti päätään.
"Ei mitään.. nuku vain, tulen pian takaisin.."
Kaamos hymähti onnellisena ja painoi silmänsä takaisin kiinni, nähden pian iloisia unia metsästä ja Lumosta joka juoksi hänen kanssaan. Kollin punertava turkki näytti loistavan auringossa, kun hän loikki sulavasti eteenpäin.

Parin tunnin päästä Kaamos heräsi uudelleen. Tällä kertaa syynä ei ollut Lumo, vaan taivaalta ropiseva sade.
Kaamos nousi venytellen istumaan ja katseli ympärilleen vielä hieman unisena.
"Lumo?" Hän maukaisi kysyvästi.
Vastausta ei kuulunut.
Kaamos pudisti päätään.
Lumo oli varmasti vain lähtenyt metsästämään.

Nimimerkki: Achilles

Vastaus:

Ei valitettavasti hyväksytty.

- Yhtäkään avainsanaa ei ollut löytynyt. Lukemalla pelaaminen-osion huolellisesti läpi ne löytyvät kyllä. Lisäksi Kuoleman varjot ei ole tarinaroolipeli, vain aivan perinteinen sellainen - tarkoittaen siis sitä, että rooleissa liikutetaan jne. vain omaa hahmoaan.

- Hahmojen tiedoissa suositaan sitä, ettei sellaisten hahmojen nimiä ole mainittu, ketkä eivät ole tai ole olleet koskaan mukana pelissä joko pelaajan itsensä tai muiden pelaamana. Tämä sen takia, ettei kyseiset nimet olisi jo "varattuna" taikka aiheuttaisi sekaannuksia, jos jokin toinen haluaisi luoda kyseisen nimen omaavan hahmon mukaan peliin.

- Kaamoksen klaaniin liittyminen saattaa olla mahdollista, mutta loppupeleissä se riippuu täysin päälliköiden luonteesta ja niiden pelaajista. Esimerkiksi Myrskyklaanin nykyinen päällikkö ottaa ulkopuolisia klaaniin vain hyvin harvinaisissa tapauksissa. Siispä suosittelen varautumaan siihen, ettei klaaniin liittyminen välttämättä onnistu :)

- Kuoleman varjoissa hahmo voi saada pentuja vain pelin kautta (Tosin pari poikkeusta on lähiaikoina tehty, mutta niiden pelaajat on jo valitettavasti päätetty.). Siksi se että Kaamos odottaisi pentuja pelin ulkopuoliselle kissalle tuskin onnistuisi. Voit kuitenkin ihmeessä kysellä muilta pelaajilta, josko heiltä löytyisi hahmollesi sopiva kumppaniehdokas!

- Jos Kaamos jossain vaiheessa saa pentuja, on pentujen nimet, ulkonäöt sun muut täysin sen pelaajan päätettävissä, jolle hahmo menee. Syntyvien jälkeläisten määrä on kuitenkin sinun päätettävissäsi, ja tietysti toivomuksia pentujen suhteen saa aina esittää c:

- Kirjoitusnäyte ei ole aivan roolipelin ohjeiden mukainen, siinä kun käytetään myös toista hahmoa (tietysti jos Lumo olisi sinulla mukana pelissä, olisi se aivan sallittua). Kirjoitathan sen siis pelkkää Kaamosta käyttäen. Mallia voi esimerkiksi ottaa meneillään olevista peleistä, jotka löytyy peli-osioista!

- Lisäksi jälkimmäisen kuvan linkki ei toiminut. Onhan myös ensimmäinen kuva sellainen, jota saa muut kuin kuvan ottajat käyttää?

Kun korjaat yllä löytyvät asiat ja lähetät liittymiskysymykset uudestaan puuttuneiden avainsanojen kera, Kaamos on varmasti hyväksytty!

:: Villapusakka

Nimi: Kajo

22.12.2017 18:58
Kissan nimi: Hämysydän
Sukupuoli: naaras
Ikä: 30 kuuta
Klaani: Varjoklaani
Arvo: soturi

Ulkonäkö: Hämysydän on vahvarakenteinen naaras. Hämysydämen pehmeällä ja kauniilla, tummanharmaalla turkilla on alaspäin mustia juovia. Juovat ovat lähes vatsan alle meneviä, mutta loppuvat kuitenkin kylkien kohdalla. Tassut ovat mustat niinkuin hännänpääkin. Vatsa, rinta ja korvanpäät ovat valkoiset. Nenä on vaaleanpunainen. Viikset ovat hieman tavallista pidemmät, vaaleanharmaat viikset. Karva on paksua ja pehmeää. Häntä on erityisen tuuhea. Korvanpäissä on karvaa tiheämmin, samoin myös rinnassa ja polkuanturoissakin.

Luonne: Hämysydän on viekas soturi, mutta ihan ystävällinen omille klaanitovereilleen. Hämysydän saattaa olla ilkeä toisille klaaneille ilkeä, mutta yleensä hän on se joka häviää kinastelun. Silloin kun Hämysydän häviää kinastelun, tämä saattaa jäädä pitkiksi ajoiksi yksikseen vihoittelemaan. Tälle naaraalle sopii soturin asema, mutta oikeasti tämä haaveilee kuningattaren asemasta, koska hänestä tulee lempeä pentujen kesken. Lisäksi hän rakastaa lämpimän maidon tuoksua se rauhoittaa häntä ja tekee hänestä rauhallisen ja ystävällisen. Siksi kuningatarta hänestä odotetaankin. Soturin asema tekee naaraasta uskaliaan ja uhkarohkean lisäksi hän haluaa näyttää taitonsa kaikille. Hänen mielialansa on ailahtelevaa, mutta kuitenkin hän on positiivinen ja urhea soturi.

Menneisyys: Hämysydämen pentuajat ovat olleet painajaista. Hänen emonsa kuoli liiallisen veren menettämiseen tämän synnyttyä. Hänen isänsä taas ei ole paljoakaan koskaan välittänyt tämän emosta tai hänestä.

Muuta: Hämysydämen lempiriista on hiiri.

Taidot:
Lihasvoima: 2/5
Puruvoima: 3/5
Taisteleminen: 3/5
Saalistus:4/5
Ketteryys:2/5
Nopeus:4/5
Kivunsietokyky:2/5


Nimimerkki: Kajo

- tein nyt koko lomakkeen uudelleen yrittäen korjata virheet.


Vastaus:

Nyt on hyväksytty~ Tervetuloa mukaan!

:: Villapusakka

Nimi: Ruusunlehti

22.12.2017 16:29
Luonteeseen lisäystä

Luonne: Haluaisi myös joskus kuningattareksi, mutta tällä hetkellä hän on aivan liian kiihkeä kuningattareksi. Pitää ystävistään ja on iloinen jos suorittaa jotain.

Vastaus:

~

:: Villapusakka

Nimi: Ruusunlehti

22.12.2017 16:26
Nimimerkki: Ruusunlehti
Tein lomakkeen puhelimella, kun oma kone rikki. Väärentää rivien määrät teen lisäystä jos tarvitsee.

Vastaus:

~

:: Villapusakka

Nimi: Ruusunlehti

22.12.2017 16:23
Kissan nimi: Ruostekukka
Ikä: 35 kuuta
Klaani: Myrskyklaani
Arvo: soturi

Ulkonäkö: Ruostekukka on nimensä etuliitteen mukaan ruosteen värinen. Pohjaväri on vaalea. Hänen vatsansa, tassunsa ja juovat selässä ovat valkoiset. Juovat ovat ohuet, kylkiin asti ulottuvat. Ruostekukan silmät ovat vaaleanvihreät, joissa on vivahdus turkoosia. Karva on lyhyttä ja ohutta, häntä on kuitenkin tuuheampaa. Tassut ja hännänalunen ovat hieman vaaleammat, kuin karvapeite. Korvat ovat pienehköt, samoin tassut. Viikset ovat lyhyet ja helposti erottuvat, nenä on tummanharmaa. Silmät ovat teräväkärkiset ja sen vuoksi Ruostekukka näyttää ärsyyntyneeltä. Hänen kynnet ovat terävät, mutta hampaat eivät niinkään. Ruostekukka on ruumiinrakenteeltaan solakka ja pitkäjalkainen ja häntä on myös erityisen pitkä.

Luonne: Ruostekukka on usein iloinen, mutta suuttuu jos häntä aliarvioidaan. Hän on voitontahtoinen ja innostuu helposti taisteluissa. Naaras on myös utelias ja tarkka hän pitää kehuista. Hän on uskollinen klaanilleen, sekä uskoo Tähtiklaaniin. Ruostekukka rakastaa taisteluita ja osallistuu niihin tahdolla, koska haluaa näyttää voimansa kaikille. Tietenkään hän ei pidä, että klaanitovereitaan satutetaan, usein hän haluaa antaa samalla mitalla takaisin.

Menneisyys: Tavallinen hän tykkäsi kuunnella tarinoita. Oppilaana hän tykkäsi oppia.

Muuta: -

Taidot:
Lihasvoima: 3/5
Puruvoima: 2/5
Taisteleminen: 3/5
Saalistus: 2/5
Kestävyys: 2/5
Ketteryys: 4/5
Nopeus: 3/5
Kivunsietokyky: 2/5

Kirjatietämykseni: Suomennetut on kasassa.

Kirjoitusnäyte: Ruostekukka juoksi viileässä tuulessa. Hän pysähtyi, kun haistoi hiiren. Hän pudottautui vaanimisasentoon, kun oli paikantanut hiiren, se oli pienen kuusen alla. Ruostekukka lähestyi hiirtä hiljaa, kunnes teki loikan sen päälle. Ruostekukka oli jälleen epäonnistunut, pian hän haistoi oravan se oli puussa, mutta puuhun kiipeäminen ei olisi hänelle ongelma. Joten hän lähti kapuamaan puun toista puolta, kunnes oli samalla tasolla oravan kanssa. Hän pysähtyi ja puraisi nopeasti oravaa kaulaan se ei ollut vielä veltto, joten hän teki uuden puraisun. Sen jälkeen se oli kuollut. Ruostekukka hyppäsi oksalta alas ja lähti juoksemaan kohti leiriä.

Vastaus:

Ruostekukka hyväksytty. Tervetuloa mukaan!

:: Villapusakka

Ulkoasu © Villapusakka

©2018 Kuoleman varjot ᴿᴾᴳ - suntuubi.com